Jopas se taas molskahti melkein vuosi kun viimeksi olen saanut kirjoiteltua jotain.
Kevätkiireet on huipussaan ja isännyyttä ei näe kuin ohimennen. Koettaa tässä pitää navettatöitä kondiksessa ja jääkaappia täynnä jotta työmiehet on tyytyväisiä.
Laitoin taasen muutaman pätkän laidunlankoja paikoilleen ja ojanpientareet kukki sinisiä orvokkeja täynnä. Totta se on että ojanpientareilla kasvaa moni sellainen laji joita ei tehotuotetuilla salaojalohkoilla näe. Kamera olisi aina hyvä olla taskussa. Näin jälkeenpäin kun ei ole kovinkaan usein aikaa lähteä kuvailemaan kukkasia ja kaikki ei edes odota kuvaajaa. Edellisellä laiduntenrakennus reissulla minulle tuli kaveriksi kärppä joka hyppelehti ruohikossa kuin jalallinen nakkimakkara ja tuli pesäreijälle säkkättämään, kun tulin liian liki. Pieneen eläimeen sopii paljon energiaa ja luonnetta. Aivan valloittava tapaus :)